PUUKKO VAI PUHELIN?

Korona-aika on vaikuttanut ihmisten ruutuaikaan. Etätyöt ovat lisääntyneet, etäopinnot ovat arkipäivää ja jatkuvasti kehitetään uusia menetelmiä, miten ihmiset saadaan lisääntyvässä määrin joko kännykän, tabletin, telkkarin tai tietokoneen äärelle. Mitä vaikutuksia tällä on kehoon? Onko se oikeasti kustannustehokasta? Parantaako se laatua ja työn tuottavuutta? Ihminen on kautta aikojen liikkunut. Ruoka on pitänyt tuoda pöytään fyysisten ponnistelujen kautta. Vapaa-aika oli liikunta- sekä ulkoilupainotteista ja työmatkat sujuivat pyörällä tai kävellen. Onko nyky-yhteiskunta kaatumassa omaan näppäryyteensä? Miehen Tie pohtii tätä kysymystä samalla, kun käytännössä testaa molempia asioita isä-lapsi -näkökulmasta. Tämä on Miehen Tie.

ISTUMISEN VAIKUTUKSET KEHOON

Tämän päivän yhteiskunnassa istumisesta on tullut uusi normaali. Heräämme aamulla ja istumme autossa työmatkan. Työpaikalla istumme ja kotiin päästyämme menemme sohvalle istumaan. Kerrostaloasuminen on lisääntynyt kaupunkilaistumisen myötä, ja näin myös energiaa kuluttavat kotityöt, kuten lehtien haravointi tai lumityöt, ovat vähentyneet. Vaikka istumisen ergonomiaan kiinnittää huomiota, ei ihminen ole luotu istumaan suurinta osaa valveillaoloajasta. Eurooppalaisen selvityksen mukaan aikuiset istuvat 5-6 tuntia päivässä ja noin viidennnes väestöstä istuu päivittäin yli 7,5 tuntia. Tähän kun lisätään vielä pään epäergonominen asento käteen liimautunutta kännykkää tuijotettaessa, niin mielenkiinnolla odotan mitä taphtuu, kun “älysukupolvi” pääsee miehen ikään.

Istumiseen on vaikuttanut paljon se, että työn luonne ja elinolosuhteet ovat muuttuneet jatkuvasti kevyemmäksi ja enemmän paikallaan olevaksi. Tähän puolestaan on vaikuttanut elintason nousu ja teknologian kehitys. Työ on muuttunut tietotyöksi, jota tehdään istuen ilman fyysisiä ponnistuksia. Korona-aika nosti esiin etätyön tärkeyden ja nyt etsitään kiivaasti erilaisia vaihtoehto, joilla ihmiset saadaan tekemään kotoaan käsin töitä: eli istumaan vielä enemmän ruudun ääressä.

Myös arkiliikunta sekä hyötyliikunta ovat vähentyneet autoilun, mopojen ja mopoautoilun, TV:n, tietokoneiden ja älylaitteiden käytön lisäännyttyä. Nämä ovat edesauttaneet sitä, että myös ihmiset ovat passivoituneet. Nykyään ei enää puhuta vain vähän liikkuvista, vaan jopa sedentaarisista eli runsaasti istuvista henkilöistä. Tuntuu välillä hölmöltä, että illan yksi suurimmista katastrofeista on, kun kaukosäädin on hukassa. Kaukosäädin, tuo fallistinen vallan valtikka, antaa hallussapitäjälleen mahdollisuuden päättää mitä TV:stä katsotaan, kanavasurffataanko mainoskatkojen aikana ja kuinka paljon äänenvoimakkuutta lisätään.

Valitettavasti liikunnan vähenemisen myötä ruokailutottumukset ovat pysyneet joko ennallaan, tai ne ovat muuttuneet jopa huonompaan suuntaan. Kun aiemmin kasvatimme itse ruokamme, tai ainakin kävimme kaupasta hakemassa ruoat, jotka sitten kotona valmistimme tuoreista lähitilan raaka-aineista, niin nykyään hyödynnetään entistä enemmän valmisruokia joko osittain tai kokonaan. Myös epäterveellisten herkkujen kuten karkkien, sipsien tai limpparin pakkauskoot ovat kasvaneet. Kun vielä 30 vuotta sitten pieni karkkiaski riitti taltuttamaan lapsen karkinnälän, niin nykyään sille vain naurettaisiin 400 g:n karkkipussi kädessä. Perheiden yhteinen ateria on hyvin tärkeä osa niin ravitsemusta kuin sosiaalistakin elämää. Kun ennen kinasteltiin mitä laitetaan ruoaksi, kuka pilkkoo porkkanat ja kuorii perunat, niin nykyään kinastellaan mitä täytteitä pizzaan tulee ja kuka tilauksen näpyttelee kännykkään. Ajat muuttuvat.

Liiallisella istumisella ei tarkoiteta pelkästään liikunnan puutetta, vaan se on myös itsenäinen muiden elintapojen ohella vaikuttava tekijä. Tämä tarkoittaa sitä, että liikuntaa harrastavatkin saattavat saada terveyshaittoja, jos he istuvat paljon. Runsaan istumisen itsenäisiä, liikunnasta ja muista elintavoista riippumattomia terveyshaittoja ovat mm. ylipaino ja lihavuus (etenkin keskivartalolihavuus), metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä lisääntynyt kuolleisuus. Kun päivittäisten askeleiden määrä tiputetaan yli 10 000 askeleesta 1 300:n, jo parissa viikossa vatsaontelon sisäisen rasvan määrä alkaa lisääntyä, kestävyyskunto heikkenee ja insuuliiniherkkyys vähenee. On todettu, että erityisesti istumatyötä tekevillä, jotka eivät muuten harrasta riittävästi liikuntaa, on erityisen tärkeää tehdä energiaa kuluttavia arkiaskareita vapaa-ajallaan.

Hu ym. (2003) kirjoittaa, että runsas TV:n katselu, joka on tavallisin istumamuoto, on erityisen haitallista terveydelle. Esimerkiksi lukemiseen liittyvään paikallaan oloon ei ole todettu kytkeytyvän samanlaisia terveyshaittoja. Runsas TV:n katselu saattaa lisätä epäterveellisiä ruokavalintoja ja energiansaantia, mutta TV:n ääressä istumisella on todettu olevan myös näistä riippumaton terveydelle haitallinen vaikutus. Teini-ikäisillä pojilla yli kahden tunnin päivittäinen ruutuaika TV:n tai tietokoneen ääressä liittyy suurentuneeseen insuliiniresistenssiin ja näin mm. altistaa tyypin 2 diabetekselle. Lisäksi liiallinen ruudun tuijottaminen rasittaa silmiä, haittaa unensaantia ja aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia.

EI PELKKÄÄ HAITTAA

Jotta asia ei olisi liian yksinkertaista, niin ruutuajalla on myös positiivisia vaikutuksia. Pelaaminen ja muu ruutuaika voi olla hyvinkin kehittävää, opettavaista ja sosiaalisia taitoja kasvattavaa, kunhan siihen liitetään mukaan kohtuus.

Nykypäivän pelit ovat hyvinkin sosiaalisia tapahtumia. Pelit ovat yleinen puheenaihe yhteisöissä. Yleisiä aiheita ovat pelin eri taktiikat, eteneminen peleissä sekä yleiset pelikokemukset, joita jaetaan ja vertaillaan. Pelejä voi kokoontua pelaamaan yhteen ja moni peli tukee myös monipelimahdollisuutta, jolloin ystäviä voi tavata virtuaalisesti. Pelejä voi näin ollen pelata ystävien kanssa, mutta peleistä voi myös saada uusia ystäviä. Hyvänä esimerkkinä voi pitää Mats Steenia, joka menehtyi vuonna 2014 etenevään lihasheikkoussairauteen. Mats eli pyörätuolissa vailla fyysisiä ystäviä ja hänen vanhemmilleen oli suuri yllätys, kun hautajaispäivänä hautajaisiin osallistui lukuisia pelaajia ympäri Eurooppaa ja Matsin kunniaksi sytyteltiin kynttilöitä joka puolella Eurooppaa. Mats menehtyi rakastettuna ihmisenä, vaikka hän ei ollut fyysisesti muille läsnä.

Nuoret mieltävät tutkimuksissa pelaamisen sosiaalisen puolen tärkeimmäksi pelien tekijäksi. Peleistä on kuitenkin myös muita hyötyjä. Ne kehittävät ongelmanratkaisukykyä, ryhmätaitoja, kielitaitoa, kriittistä ajattelua ja niihin on mahdollista integroida eri oppiaineita.

OPERAATIO LAIVA

Miehen Tie otti haasteen vastaan ja kartoitti kumpi on kehittävämpää: ruutuaika vai tekeminen. Päätimme yhdessä 7-vuotiaan pojan kanssa rakentaa laivan. Aluksi rakensimme laivan pojan toivomalla tavalla, eli virtuaalisesti Minecraft-pelissä. Tämän jälkeen otimme kirveen ja puukon avuksi ja rakensimme kaarnalaivan puusta. Kumpi oli mielenkiintoisempi ja parempi?

Minecraft on hiekkalaatikkomainen peli, jossa pelaajan on mahdollista luoda rakennelmia erilaisten kuutioiden avulla kolmiulotteisessa maailmassa. Osuva termi voisi olla nykypäivän Legot. Pelin ensimmäinen täysversio on julkaistu vuonna 2011. Pelissä on erilaisia pelitiloja, joista nuorelle pelaajalle ja rakentamiseen sopivin on Luova pelitila. Luovassa pelitilassa pelaajalla on käytössään rajaton määrä erilaisia pelissä olevia kuutioita. Pelaaja voi myös lentää ja hän on kuolematon.

Yhdessä rakentaminen on mielenkiintoista. Vaikka lapseni on useasti esitellyt hienoja rakennuksia ja rakennelmia, joita hän on rakentanut, on oma oletukseni ollut, että hän on ladannut muiden tekemiä valmiita tekeleitä ja esittelee niitä ominaan. Nyt koin kuitenkin onnensekaisia ja ylpeitä olotiloja, kun poika rakensi täysin Titanicin näköisen laivan hyvin nopeasti. Virtuaalisen rakentelun ehdottomasti parhaita puolia oli yhdessä tekeminen. Muita positiivisia asioita on se, että lapsi on oppinut kolmiulotteisuuden hahmottamista ja arkkitehtuuria. Myös sorminäppäryys ja silmä-käsi -koordinaatio on kehittynyt. Jos lapseni päättää tulevaisuudessa valita ammatikseen arkkitehtuurin, animaation tai laivanrakennuksen, niin tästä pelistä on ehdottomasti hyötyä. Haittapuolina on se, että istuimme sisällä, vaikka ulkona oli kaunis ilma. Myös konkretia jää virtuaalitasolle.

OIKEA TEKEMINEN

Siirryimme ulos ja valmistauduimme oikean laivan rakentamiseen. Pohjaksi valitsimme palan vanhasta kannosta. Sopiva pala irtosi kirveellä ja työkaluna käytimme puukkoa.

Kävimme ensin läpi puukon käyttöön liittyvät varo-ohjeet ja oikeanlaisen vuolutekniikan, jotta sormet ovat ehjinä vielä projektin jälkeenkin. Ei mennyt kauaa, kun myös 3-vuotias poikamme liittyi mukaan seuraamme. Kyse oli selkeästi miehekkäästä toiminnasta, joka kiinnostaa pieniä poikia.

Nopeasti isän pienellä avustuksella laiva alkoi saamaan jo laivan muotoja. Samalla kun vuolimme laivaa, opiskelimme perusfysiikka. Arkhimedeen lain mukaan kelluva alus syrjäyttää yhtä paljon vettä kuin uppouma on. Yksinkertaista, kun samalla tekee laivaa.

Fyysisen työn yksi tekijä, joka on sekä myönteinen, että kielteinen, on aika, joka tekemiseen kuluu. Koska nyt on tehtävä työ fyysisesti, menee siinä enemmän aikaa. Koska kädet alkavat tässä hommassa väsymään, kuormittaa työ myös fyyisesti. Työnteko alkaa sujumaan hiljalleen nopeammin: työ tekijäänsä opettaa. Työ opettaa myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Laiva jäi nyt toistaiseksi ilman purjeita. Mutta jo tässä vaiheessa “valmis” itse tehty laiva sai aikaan onnistumisen elämyksiä ja iloa. Varsinkin laivan uittaminen altaassa oli jännittävä ja iloinen hetki. Kun laiva viimein kellui altaassa ja lapset uittivat sitä vanhempien valvonnassa, voidaan projektia pitää onnistuneena.

YHTEENVETO

Teimme oman pienimuotoisen testin pelin osalta sisällä istumalla. Näin ollen emme psytyneet hyödyntämään luonnon tarjoamia stressiä lieventäviä vaikutuksia, vaikka se olisi ollut toki mahdollista. Pelin kautta pystyimme olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mutta kaikki keskustelumme liittyivät itse peliin, pelissä rakentamiseen ja pelissä etenemiseen.

Ulkona ollessa saimme nauttia luonnon stressiä liventävistä tekijöistä. Pyysin poikaani haistamaan puuta, jota oli vuolemassa: hän rakastui puun tuoksuun. Olen myöskin varma, että juuri tämän tuoksun vuoksi tämä on yksi niistä elämyksistä, jonka hän muistaa vielä aikuisena (Lisätietoa tuoksuista ja oppimisesta aiemmassa Miehen Tie -artikkelissa). Kuusen tuoksun on tutkittu tasapainottavan elimistön kortisolitasoja ja laskevan stressiä. Lisäksi luonnossa oleilu laskee verenpainetta, lievittää stressiä, mahdolliset fyysiset oireet lievittyvät, mieliala kohenee ja fyysinen aktiivisuus lisääntyy.

Molemmat puuhat ovat tärkeitä. On hyvä aktivoida aivoja ja oppimista sekä aisteja monella erilaisella menetelmällä. On hyvä kuitenkin pitää mielessä liiallisen istumisen aiheuttamat ongelmat. Ja pitää muistaa, että vaikka laivojen suunnittelutyö on tärkeää, ne pitää myös rakentaa. Koneet eivät (onneksi) tee vielä kaikkea työtä ihmisen puolesta.

LÄHTEET

Antonelli, M., Barbieri, G., Donelli, D. 2019. Effects of forest bathing (shinrin-yoku) on levels of cortisol as a stress biomarker: a systematic reviw and meta-analysis. International Journal of Biometeorology 63, 1117-1134 (2019). Artikkeli.

Helajärvi, H., Pahkala, K., Raitakari, O., Tammelin, T., Viikari, J., Heinonen, O. 2013. Istu ja pala! – Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim 2013;129;51-6. Avoin artikkeli, luettavissa: https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10707.pdf.

Hu, F. B., Li, T. Y., Colditz, G. A. 2003 Television Watching and Ohter Sedentary Behaviors in Relation to Risk of Obesity and Type 2 Diabetes Mellitus in Women. Tutkimusartikkeli. Luettavissa: https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/196345.

Meriläinen, M. 2019. Pelaamisen hyödyt. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Internet-julkaisu. Luettavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/pelaamisen-hyodyt/

Mielenterveystalo. Luonnon vaikutus Hyvinvointiin. Internet-artikkeli: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/luonnon_vaikutus_hyvinvointiin.aspx#sosiaalinen_hyvinvointi.

Puolakka, L. 2017. Pelaamisen hyödyt ja haitat. Nordicedu.com. Internet-artikkeli. Luettavissa: https://nordicedu.com/blogi/pelaamisen-hyodyt-ja-haitat.