Harjunpää ja rakkauden nälkä -näytelmä alkaa ATARI (ammatti- ja taparikollisuus) -ryhmän poliisi Justicuksen toteamuksella:”Mies haisee paskalta ja bensiiniltä”. Tuoksut ovat perinteisesti mielletty naisellisiksi höpinöiksi. Kuitenkin miehille valmistetaan tuoksullisia hygieniatuotteita aina suihkugeelistä partaveteen. Moni on saattanut nähdä painonnostajan haistelevan jotain ennen suoritusta. Ainakin oma sukupolvi muistaa vielä Vicksin, jota levitettiin rintakehälle ja nenä alle lapsena, kun oli ylähengitystieinfektion oireita. Tietty tuoksu saattaa nopeasti viedä muistot lapsuuden maisemiin. Onko hyvä tuoksu miehekästä, mitä tuoksuilla voi saada aikaan ja mitä tuoksu oikeastaan edes on? Hajuista ja tuoksuista on monta myyttiä, mutta myös tutkimustietoa. Moni ehostaa itsensä parfyymilla, kun asettuu ehdolle nykypäivän pariutumisrituaalien soidinmenoihin eli baari-iltaan. Onko huumorilajeista suurin, pieruhuumori, lähtöisin vain hassusta äänestä, vai onko hajulla vaikutusta nauruhermoomme? Miehen tie lähti ottamaan selvää, mitä tiedämme hajuista ja tuoksuista. Onko niillä oikeasti vaikutusta elimistöömme, toimintaamme ja ennen kaikkea ovatko ne miehekkäitä.
HAJUAISTI
Hajuaistimukset varoittavat vaaroista ja synnyttävät muistikuvia. Hajuaisti on auttanut metsästäjiä löytämään saalista, kuten myös haistamaan pilaantuneen ruoan. Eri uskonnollisissa rituaaleissa on käytetty tuoksuja eri tarkoituksiin. 1800-luvulla kehitettiin ensimmäiset synteettiset hajusteet. Valitettavasti tämän jälkeen kehittyi myös käsite hajuyliherkkä. Voimakkaisiin synteettisiin tuoksuihin saattaa liittyä niille herkillä ihmisillä päänsärkyä, huimausta, migreeniä ja pahimmillaan voimakkaita astmakohtauksia. Hajuaistin moninaiset käyttömahdollisuudet liittyvät paljolti siihen, että hajuaistilla on tiiviit yhteydet niihin alueisiin aivoissa, jotka vastaavat tunteiden viriämisestä.
Ennen kuin etenemme pidemmälle tutkimuksessamme, lienee syytä selvittää mitä tiede tietää hajuaistista, -aistimuksesta ja hajun aiheuttamista fysikaalisista reaktioista.
Hajuaistia sanotaan kemialliseksi aistiksi, sillä sen ärsykkeinä toimivat nenän limakalvon limaan liuenneet molekyylit. Ihminen pystyy nykytiedon mukaan tunnistamaan äärettömän määrän eri hajuja. Tutkimuksissa on osoitettu, että hajut saavat aikaan tunteita, jotka saattavat johtaa tunnemuistin heräämiseen. Hajuaistimukset varoittavat vaaroista ja synnyttävät muistikuvia. Hajuaistin moninaiset käyttömahdollisuudet liittyvät paljolti siihen, että hajuaistilla on tiiviit yhteydet aivojen niihin alueisiin, jotka vastaavat tunteiden viriämisestä. Hajuaistille on ominaista läheinen kytkentä tunteisiin liittyviin aivojen alueisiin.
Nenäontelon yläosassa on nenän väliseinän ja yläkuorikon limakalvossa hengitysepiteelin sijasta hajuepiteeliä, jossa on hajureseptorisoluja ja tukisoluja. Hajusolut ovat ihmiselimistön ainoita epiteelin pintaan ulottuvia hermosoluja. Kummassakin nenänpuoliskossa on noin 2,5 cm2 laajalla alueella yhteensä kymmeniä miljoonia hajusoluja. Niistä lähtee peittävään limaan pitkiä värekarvoja, joissa hajuaineisiin reagoivat kohdat enimmäkseen sijaitsevat. Hajureseptorit uusiutuvat 4-5 viikon aikavälillä.
Vain pari prosenttia sisään hengitetystä ilmasta kulkee normaalisti hajuepiteelin ylitse. Nuuhkimalla ihminen voi aiheuttaa nenäontelossa ilmanpyörteitä, jotka lisäävät hajualueen kautta kulkevaa ilmavirtaa.
Hajureseptorisolujen mikrovillukset ulottuvat epiteelistä ja reagoivat ilmassa olevien molekyylien kanssa. Hajua tuottavat aineet (odorantit) liukenevat ensin hajuepiteeliä päällystävään limaan, joka uusiutuu noin 10 minuutin aikavälillä. Tässä limassa on odorantteja sitovia proteiineja (OBP), jotka pystyvät sitomaan ja konsentroimaan odorantteja.
Tietty reseptorisolu on spesifinen määrätylle aineryhmälle, johtuen siitä, että siinä ilmentyy vain yksi reseptoriproteiini. Kaikkiaan näitä reseptoriproteiineja ja niille koodaavia geenejä on ihmisellä noin tuhat. Reseptorit ovat järjestäytyneet hajuepiteelissä siten, että eri aineryhmien reseptorit ovat eri alueilla, mutta samansukuisten aineiden reseptorit ovat näillä alueilla sekaisin. Hajuepiteeliin muodostuu niin sanottu ”hajukartta”. Aivot päättelevät hajun laadun sen perusteella, mistä kohdasta hajuepiteeliä viestit tulevat. Hajun tunnistus perustuu siihen, että odoranttimolekyyleillä on taipumusta sitoutua (affiniteettia) useammanlaiseen kalvoreseptoriproteiiniin ja yksi reseptoriproteiini reagoi suuremmassa tai pienemmässä määrin useallekin samaan ryhmään kuuluvalle odorantille. Pienikin rakennemuutos muuttaa reseptorien vasteet. Esimerkiksi hajusteissa käytetty kapryylialkoholi tuoksuu appelsiinille, mutta kapryylihappo hielle, missä sitä esiintyy. Suuret odoranttikonsentraatiot voivat aktivoida useamman tyyppisiä reseptoreita kuin pienet. Siten esimerkiksi pienet indolipitoisuudet tuoksuvat kukkaselle, mutta suuret mädäntyneelle. Yhdistelemällä viestejä useamman laatuisesta reseptorista, voidaan siten tunnistaa huomattavan paljon useampia hajuja kuin on erilaisia reseptoreita. Siten ihmisetkin pystyvät tunnistamaan äärettömän määrän eri hajuja, vaikka eri reseptoreita on vain noin tuhat. Reseptorigeeneihin liittyy huomattava polymorfismi, jonka johdosta eri yksilöillä on suuria eroja kyvyssään tunnistaa hajuja.
HAJUT TERVEYDENHUOLLOSSA
Hajuja on käytetty diagnoosin tekemiseen jo lääketieteen historian alkuajoista lähtien ja kuitenkin länsimaisessa lääketieteessä, ja varsinkin lääketieteen koulutuksessa, on hajujen käyttö vähäistä. Hajujen rooli lääketieteessä on myöskin varsin vähän tutkittu. Tämän hetkellä terveydenhuollossa hajuja hyödyntävä kemosensori ja syövän haistavat koirat. Terveydenhuollon ammattilaisten altistaminen aikaisemmin hajuille saattavat auttaa heitä tekemään diagnooseja (esim. ketoosi) ja jotkut pahat hajut (esim. kuolio, veriripuli) saattavat auttaa tekemään nopeammin diagnooseja. Samalla kehittyy sietokyky voimakkaisiin hajuihin.
HAJUJEN KÄYTTÖ POLIISIN JA SOTILAIDEN KOULUTUKSESSA
Ilmeisesti Yhdysvaltojen sotilaat ja poliisit olivat ensimmäisiä, jotka toivat hajut mukaan koulutukseen. Hajut ovat pääsääntöisesti eri taistelukentälläkin tunnettuja hajuja kuten ruudin, räjähteiden ja veren haju.
Hajuilla on tarkoitus ehdollistaa harjoittelevat sotilaat olemaan tarkkaavaisia haistaessaan tiettyjä hajuja. Esimerkiksi oksennuksen ja virtsan hajulla on puolestaan tarkoitus harjaannuttaa hajuaistia sietämään epämiellyttäviä hajuja.
HAJUT JA SUORITUSKYKY
Hajut vaikuttavat ihmisten käytökseen varoittamalla heitä vaaroista ja vaikuttamalla kognitiiviseen suorituskykyyn. Tuoksut vaikuttavat ihmisten mielialaan, työsuoritustasoon ja käyttäytymiseen monilla tavoin. Monet tutkimukset osoittavat tuoksujen vaikuttavan käyttäytymiseen. Esimerkiksi piparmintun on todettu parantavan muistamista, sitruunan edistävän epäitsekkyyttä ja laventelin edistävän rauhoittumista ja vähentävän tilapäistä jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta.
Kun kilpaillaan huipputasolla ja erot kilpakumppaneihin ovat äärettömän pieniä, on tuoksuilla ja hajuilla merkitystä. Entisaikaan painijoiden resepti ennen isoja otteluita, oli syödä edellisenä päivänä hernekeittoa ja ruisleipää. Aina ei kuitenkaan tarvitse mennä vastustajan tyrmäämiseen hajuilla, vaan myös omaa suorituskykyä ja tarkkaavaisuutta voi nostaa eri tuoksuilla.
Jokainen on varmasti nähnyt kuinka painonnostajat nuuhkivat pienestä pullosta hajua ennen nostosuoritusta. Kyseessä on ammoniakki, jonka voimakas haju saa hetkessä ajatukset selkeiksi, adrenaliinitasot nousemaan, hapenottokyvyn hetkellisesti parantumaan, aistit valppaiksi ja keskittymisen täysin suoritukseen. Yhtään tutkimusta en aiheesta löytänyt, mutta tämän ”hajusuolan” käyttö on ollut jo historiallisesti tunnettua tajuttomien herättelyssä. Kyse on ilmeisesti siis uskomuksesta, koska tiede ei asiaa ole toistaiseksi todistanut, mutta jonka käyttö on jatkunut historiallisista ajoista tähän päivään, koska tulokset puhuvat puolestaan, ja toisaalta tiede ei ole myöskään kumonnut uskomusta.
HAJUT JA OPPIMINEN
Hajuelämyksiin liittyvä oppiminen alkaa heti syntymän jälkeen. Jo viikon iässä vastasyntynyt osaa erottaa oman äidin tuoksun vieraan naisen tuoksusta.
Muistikuvien varastoitumisessa keskeinen hippokampus sijaitsee ohimolohkossa ja saa hajukäämistä heijasteita. Hajut herättävät mieleen tapahtumia herkemmin kuin muut aistit. Hajuun voi myös ehdollistua. Eräässä kokeessa koehenkilölle annettiin hajuärsyke ja samalla injisoitiin insuliinia, jolloin verensokeri laski. Muutaman päivän ehdollistamisen jälkeen pelkkä hajuärsyke johti verensokerin laskuun.
Hajuun liittyvä oppiminen jatkuu läpi koko elämän.
MIEHEKÄS MIES TUOKSUU KUKKASILLE?
Ensimmäiset asiat, jotka tulevat mieleeni miehen tuoksuista, ovat moottoriöljy, pakokaasu ja vanhan kunnon punttisalin rehellinen hiki. Voiko siis kukkasille tuoksuva mies olla miehekäs?
Yksi miehisyyden symboli, BMW, käyttää ajoneuvoissaan omaa tuoksua. BMW ei suostu paljastamaan mistä tuoksusta on kysymys, mutta asiakkaat kuvailevat sitä kukkaisen kurpitsaiseksi. Tuoksua käytetään monessa muussakin tuotteessa luomaan kaupalliselle tuotteelle uudenlainen muistijälki ja tunneside. Myös muut tunnetut “miehiset merkit” kuiten Under Armor ovat kehittäneet oman tuoksunsa tukemaan tuotteidensa jättämää tunnetta ja muistikuvaa.
Oikein valituilla tuoksuilla voidaan lisätä miehekkyyden tunnetta ja itseluottamusta. Tässä voidaan kuitenkin mennä metsään, jos tuoksut ovat hentoja ja kukkamaisen makeita, jolloin saadaan enemmänkin feministinen vaikutus esiin.
LOPPUYHTEENVETO
Sekä uskomukset, että tiede osoittavat kiistatta, että tuoksuilla ja hajuilla on merkitystä valintoihimme, suorituskykyyn, muistiin, oppimiseen ja mielialaan. Eri ihmisille eri tuoksut voivat merkitä eri asioita, joten yhtä oikeaa ratkaisua ei tuoksujen valitsemisessa ole. On olemassa tuoksuja, jotka aktivoivat miehisiä järjestelmiä paremmin kuin jotkut toiset. Kuitenkin aiempi historia ja yhteys eri tuoksuihin saattavat laukaista joillakin henkilöillä jopa paniikkikohtauksen, vaikka he eivät tiedosta mistä muistosta on varsinaisesti kysymys.
Vasta synteettisten tuoksujen kehityttyä 1800-luvun lopulla on raportoitu ensimmäisiä hajuyliherkkyyksiä. Tästä johtuen, suosittelen käyttämään luonnollisia tuoksuja, jos vain on mahdollista.
LÄHTEET
Herz, R.S., Engen, T. Odor Memory: Reviews and analysis. Psychonomic Bulletin & Review 1996, 3, 300-313. Artikkeli.
Herz, R.S. 2002. Do scents affect people’s moods or work performance? Scientific American Nov 11, 2002. Artikkeli.
Jokelainen, M., Pulliainen, V. 2004. Hajuaistin muutokset Alzheimerin taudin varhaisena oireena. Duodecim 2004; 120. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94072.pdf [viitattu 17.5.2018]
Kadohisa, M. 2013. Effect of odor on emotion, with implications. Frontiers in Systems Neuroscience 7:2013. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3794443/ [viitattu 14.12.2017]
Kent, J.W., Kent, F.H., Brown, C.W., Morrison, I.G., Morse, J.C. Should we add smells in simulation training? A systematic review of smells in healthcare-related simulation training. BMJ Stel. Artikkeli 2016.
Mills, B.W., Miles, A.K., Phan, T., Peggy, M.C., Hansen, S.S., Walsh, A.S., Reid, D.N., Langdon, C. 2018. Investigating the Extent Realistic Moulage Impacts on Immersion and Performance Among Undergraduate Paramedicine Students in a Simulation-based Trauma Scenario: A Pilot Study. Artikkeli. Simulation in Health Care. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://journals.lww.com/simulationinhealthcare/Abstract/2018/10000/Investigating_the_Extent_Realistic_Moulage_Impacts.5.aspx [viitattu 21.10.2018]
Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A., Björkqvist, S-E. 2014. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Marinova, R., Moss, M. 2014. The Smell of Success? – The Impact of Perfume-Gender Congruency on Ratings of Attraction and the Halo Effect. Department of Psychology, Faculty of Health and Life Sciences, Northumbria University, Newcastel upon Tyne, UK.
Stenberg, D., 2005. Hajun fysiologia. Työterveyslääkäri; 23. Helsinki: Duodecim, 140-142.
Miehen Tie 