Koska päädyin töihin ulkomaille, on Miehen Tie pitänyt hetken aikaa hiljaiseloa. Nyt on kuitenkin aika palata taas päiväjärjestykseen. Olen jo pitkän aikaa seurannut erilaisia salaliittojuonitteluja sosiaalisessa mediassa. Samaan aikaan en ole voinut välttyä siltä valtavalta disinformaatiomäärältä, jota sosiaalisessa mediassa liikkuu. Olen suorastaan hämmästynyt, miten ihmisten mieli on käännetty pois tutkitusta tiedosta ja virallisista tiedotuskanavista seuraamaan kanavia, joissa tieto on mielipidepohjaista tai perustuu vanhoihin tai laadullisesti heikkoihin ja vertaisarvioimattomiin tutkimuksiin. Koska erityyppistä disinformaatiota on valtava määrä, jaan artikkelin useampiin osiin. Tässä ensimmäisessä osassa selvennän, mitä on laadukas tutkimus, mitä tarkoittaa vertaisarviointi ja miten jokainen voi pohtia lukemansa tiedon oikeellisuutta. Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että minäkään en ole tutkimustyön opettaja tai asiantuntija: korkeintaan kokemusasiantuntija. Kaikki artikkelin faktat ovat kuitenkin tarkistettu luotettavista lähteistä, joista löytyy lähdeluettelo artikkelin lopussa. Tämä on Miehen Tie.
Teksti: Juha Käpyaho
TIEDON MURUSIA
Nykyinen internet-maailma tarjoaa valtavan määrän informaatiota. Oleellisen tärkeää tässä informaatiotulvassa onkin löytää oikea tieto väärän tiedon välistä. Lähdekriittisyys onkin oleellisen tärkeää selvitettäessä tiedon luotettavuutta. Internetiin kun voi laittaa minkä tahansa julkaisun, jota ei valvo minkäänlainen taho (kuten tämä blogi-artikkeli). Kun käyttää internet-hakukoneita, ei aineiston oikeellisuutta ja luotettavuutta valvo kolmas osapuoli, kuten esim. yliopistokirjastoiden e-materiaalin kohdalla on.
Aluksi on syytä erottaa toisistaan kaksi termiä: tieteellinen julkaisu ja populaarijulkaisu. Populaarijulkaisuja kutsutaan usein aikakausilehdiksi (magazine), kun taas tieteellisiä julkaisuja tieteellisiksi lehdiksi (journal). Populaareihin julkaisuihin luetaan kuuluvaksi myös sanomalehdet (newspaper) sekä ammattilehdet (trade journal), joskin tekniikan alan ammattilehdet välittävät usein käytännön tietoa alan ammattilaisille.
Tutkimustyössä saattaa olla viittauksia populaarijulkaisuihin, mutta tutkimustyö ei saa rakentua niiden päälle.
HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä, edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta Suomessa sekä seuraa alan kansainvälistä kehitystä. Se toimii aloitteentekijänä ja lausunnonantajana tutkimuseettisissä kysymyksissä.
Hyvä tieteellinen tutkimus noudattaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkimusetiikalla tarkoitetaan eettisesti vastuullisten ja oikeiden toimintatapojen noudattamista ja edistämistä tutkimustoiminnassa. Se tarkoittaa myös tieteeseen kohdistuvien loukkausten ja epärehellisyyden tunnistamista ja torjumista kaikilla tieteenaloilla. Tutkimuksen uskottavuus ja tutkijan eettiset ratkaisut ovat erottamattomia. Uskottavuus perustuu siihen, että tutkijat noudattavat hyvää tieteellistä käytäntöä.
ARVIOINTIKRITEEREITÄ TIETEELLISELLE TIEDOLLE
Tieteellinen julkaisu sisältää tutkijoiden tuottamaa syvälliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa, ja se seuraa aina tiettyjä muodollisia perinteisiä käytänteitä. Näihin kuuluvat:
- Otsikko: Usein johdatus tutkimusaiheeseen
- Tekijät: Tekijät ja heidän ansioluettelonsa (esim. professori, dosentti, tohtori) sekä tekijöiden yhteystiedot kuten sähköpostiosoite
- Tiivistelmä: Tiivistelmä on nimensä mukaisesti alle 250 sanan tiivistelmä tutkimuksesta
- Johdanto: Tieteellisen artikkelin johdanto kuvaa aihetta tai ongelmaa, jota he tutkitaan. Kirjoittajat esittävät väitteensä tai tutkimuksen tavoitteen. Johdannossa voidaan ottaa kantaa myös tutkimuskysymyksen merkitykseen.
- Kaaviot, kuvat ja yhtälöt: Tutkimusartikkelit sisältävät usein tutkimukseen liittyviä kaavioita, kuvia, yhtälöitä sekä tilastotietoja. Kuvat ovat harvinaisia, elleivät ne liity suoraan artikkelissa esitettyyn tutkimukseen.
- Artikkeliteksti: Artikkelin teksti on yleensä esitetty osioina, mukaan lukien johdanto, kirjallisuuskatsaus sekä yksi tai useampi osio, joka kuvaa ja analysoi argumenttia, kokeita tai tutkimuksia. Tieteelliset tutkimusartikkelit sisältävät tyypillisesti osiot, joissa käsitellään kokeen menetelmiä ja tuloksia, sekä pohdinnan tutkimustuloksista. Teksti itsessään on tyypillisesti erittäin tekninen ja edellyttää aiheen tuntemusta.
- Pohdinta: Tieteellinen artikkeli päättyy johtopäätökseen, jossa kirjoittajat tiivistävät tutkimuksensa tulokset.
- Lähteet: Useimmat tieteelliset artikkelit sisältävät viittauksia muiden kirjoittajien julkaisuihin.
Tieteellinen artikkeli on aina vertaisarvioitu (peel-reviewed), eli aiheen asiantuntijat ovat arvioineet artikkelin sisällön, metodit ja rakenteet ennen artikkelin hyväksymistä julkaistavaksi. Vertaisarviomenettely tapahtuu usein anonyymisti puolueettomuuden takaamiseksi.
Luotettavuus
Luotettavuuden arvioinnissa on aluksi hyvä selvittää tiedon tuottaja ja tekijä. Jos näitä ei löydy, tai tieto ei ole mistään tunnetusta ja luotettavasta asiantuntijalähteestä, saattaa tieto olla epäluotettavaa.
Kun puhutaan laadusta, toinen tärkeä tekijä on tiedon todennettavuus. Onko tieto tutkittua ja objektiivista, onko siinä käytetty asianmukaisia lähteitä ja onko tieto vertaisarvioitua?
On hyvin tärkeää selvittää sisältääkö tieto tutkittuja faktoja vai subjektiivisia mielipiteitä.
On huomioitavaa, että kaikki tieteelliset julkaisut eivät noudata tieteellisen julkaisun periaatteita, kuten vertaisarviointia. Kirjastonhoitaja, professori Jeffrey Beall (University of Colorado, Denver) on koonnut ns. Beallin lista, josta löytyy hyvän tieteellisen käytännön rikkovien tiedekustantajien nimiä. Näitä julkaisuja kannattaa katsoa paljon kriittisemmin. https://scholarlyoa.com/publishers/
Sisältö
Sisällössä on syytä kiinnittää huomiota tiedon laajuuteen, kattavuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. Lisäksi on hyvä pohtia tekijän päämäärää ja julkaisun kohderyhmää. Tieteelliset julkaisut ovat lähes poikkeuksetta tutkijoiden toisille tutkijoille sekä opiskelijoille tuottamia tekstejä, jotka noudattavat sovittuja käytänteitä. Ei pidä sokeasti luottaa sosiaalisessa mediassa esitettyihin tutkimustuloksiin, vaan on hyvä pyrkiä tutustumaan alkuperäiseen tutkimukseen tai tutkimusalan asiantuntijan esittämään tiivistelmään tutkimuksesta.
Relevanssi
Relevanssilla tarkoitetaan tutkimuksen soveltuvuutta ja merkityksellisyyttä eli hyödyllisyyttä. Tässä vaikuttaa usein tieteenala. Jos etsit tietoa historiasta, saattaa vanhempikin tutkimus on olla ajantasainen, mutta jos etsit tietoa tekniikasta tai muista nopeasti kehittyvistä aloista, on syytä pyrkiä löytämään viimeisimpiä tutkimuksia esimerkiksi konferenssijulkaisuista.
TIETEELLISTEN LEHTIEN ARVIOINTIVÄLINEITÄ
Kuten yllä on jo mainittu, ei kaikki tieteelliset julkaisut noudata tieteellisen julkaisun periaatteita. Tässä kuitenkin muutama vinkki, joilla voi selvittää lähteiden luotettavuutta tieteellisissä lehdissä.
JUFO-luokittelu
Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Julkaisufoorumi (JUFO) on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville: tieteellisille lehdille, kirjasarjoille, konferensseille ja kirjakustantajille. Luokiteltuja tieteellisiä lehtiä tietokannassa on yli 25 000 ja kirjakustantajia noin 2 000. Luokituksessa on neljä tasoa ja siinä luokitellaan kaikki keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat:
1 = perustaso
2 = johtava taso
3 = korkein taso
0 = kanavat, jotka eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä
Arviointityön suorittavat 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia, joihin kuuluu noin 250 ansioitunutta suomalaista tai Suomessa työskentelevää tieteentekijää.
Impact Factor (IF) -luokittelu
Lehden vaikuttavuuskerroin, eli Impact Factor kertoo, kuinka monta kertaa viitataan tietyn lehden artikkeleihin tietyn ajanjakson aikana. Journal and High Cited Data (JHCD) -tietokanta sisältää vaikuttavuuskertoimen sekä kahden että viiden vuoden ajanjaksoilta. JHCD-tietokanta sisältää kaksi osiota:
- Journal Citation Reports: sisältää tiedot noin 8000:sta lehdestä
- Essential Science Indicators: sisältää tiedot noin 2600:sta lehdestä
YHTEENVETO
Kun näet artikkeleita, kuvia ja tilastoja, niin selvitä niiden alkuperä ja luotettavuus. Paljon parjattu valtalmedia käyttää pääsääntöisesti luotettavia lähteitä, mutta lähdekriittinen on hyvä olla kaikkea lukemaansa kohtaan. Tässä artikkelissa läpikäydyillä ohjeilla pääset alkuun, kun selvität tieteellisten julkaisuiden luotettavuutta. Kun kiireiltäni ennätän, pureudun artikkelisarjan seuraavissa osioissa mm. valheellisen tiedon tunnistamiseen, huijauksiin ja medioiden puolueettomuuteen.
LÄHTEET:
Beall, J. 2019. Beall’s List. Scholarlyoa. Viitattu 29.12.2020. Luettavissa: https://scholarlyoa.com/publishers/
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. 2012. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisu. Viitattu 30.12.2020. Luettavissa: https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Julkaisufoorumi. Artikkeli Julkaisufoorumin internet-sivuilta. Viitattu 29.12.2020. Luettavissa: https://julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi-0
Orphainides, A. 2009. Anatomy of a Scholarly Article. NC State University article. Viitattu: 29.12.2020. Luettavissa: https://www.lib.ncsu.edu/tutorials/scholarly-articles/
Tiedonhaun opas 2020, Yleistä tiedonlähteiden arvioinnista, Lappeenrannan yliopistokirjastojen yhteinen tiedonhaun opas. Viitattu: 29.12.2020. Luettavissa: https://libguides.lut.fi/c.php?g=237506&p=1629434
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.
Miehen Tie 